Valeuutiset eivät ole uusi ilmiö, mutta 2016 Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa ne herättivät paljon huomiota ja niistä huolestuttiin (Grinberg ym. 2016). Huoli ei niinkään johtunut demokratian toteutumisesta tai vaalien merkityksestä, vaan siitä että se oli niin valtavan laajaa. Sosiaalinen media on mahdollistanut viestinnän osalta uusia toimintoja, joita ovat mm nopea leviäminen, helppo saatavuus, kohdeyleisön ja kontrollin puutteen. Yhdysvaltojen presidentin vaalien lisäksi toinen valeuutisten aalto oli COVID-19-kriisin aikana. Valeuutisista kirjoitan tällä kertaa siksi, että tein siitä omiin opintoihin opinnäytetyön ja aiheesta syntyi Turvallisuusalan perustutkinnon paikallinen tutkinnon osa Valetiedon tunnistaminen 5osp, koimme aiheen ajankohtaisena ja tärkeänä.
Valeuutiset
Valeuutiset voidaan jakaa eri kategorioihin. Kasperskyn internetsivuilla nämä ovat jaettu seuraaviin, klikkiotsikot; oudot tarinat, vääristyneet kuvat tai sensaationtavoittelu myy ja houkuttelee käyttäjiä avaamaan tarinan, usein näissä ei ole muuta hurjaa kuin otsikko. Propaganda; yleisön harhauttamiseksi, poliittisen agendan tai puolueellisen näkökulman mainostamiseksi on laadittu valheellisia tai vääristeltyjä tarinoita. Heikkolaatuinen journalismi; journalistin virheen tai väärien faktojen vuoksi muodostunut valeuutinen. Usein journalisti korjaa virheen ja tiedottavat siitä. Harhaanjohtavat otsikot; sensaatiomaisella tai harhaanjohtavalla otsikolla houkutellaan lukijoita. Joskus juttu voi olla suurilta osin tottakin, mutta otsikkoa jakamalla saadaan johdatettua käyttäjiä harhaan. Huijareitten sisältö; huijauksen tai harhautuksen vuoksi valheelliset ja keksityt jutut, usein imitoivat uutislähteitä. Satiiri tai parodia; Viihteenä julkaistu valeuutinen. Nämä eivät pyri huijaamaan, eikä niitä ole tarkoitettu otettavan tosissaan, vaan ne on laadittu huumorilla (Kaspersky, 2023).
Tutkimuksen mukaan sosiaalinen media mahdollistaa valeuutisten nopean leviämisen. Sosiaalisessa mediassa ne itseasiassa leviävät paljon nopeammin kuin todelliset uutiset. Valeuutiset ovat tyypillisesti laadittu vetoamaan tunteisiin ja kiinnittämään huomiota, tämä selittää niiden nopean leviämisen. Valeuutiset ovat usein omituisia väitteitä ja tarinoita ja ne lietsovat vihaa ja pelkoa. Sosiaalisen median botit massatuottavat ja levittävät artikkeleita verkossa ottamatta huomioon niiden lähteiden luotettavuutta. Botit voivat luoda verkossa valetilejä, jotka saavat seuraajia, tunnustusta ja auktoriteetteja, näistä osa on ohjelmoitu levittämään virheellistä tietoa. Internetin käyttäjissä on myös trolleja, jotka tarkoituksella yrittävät aloittaa riitoja tai suututtaa ihmisiä ja osaltaan myös levittävät valeuutisia. Trolleille voidaan myös maksaa tästä toiminnasta. Poliittiseen päätöksentekoon pyrkiviä vakiintuneita trolliryhmistä käytetään termejä ”trollifarmi” tai ”trollitehdas”. Valeuutiset voivat sisältää syväväärennöksiä, ne ovat digitaalisella ohjelmistolla, koneoppimisella ja kasvojen vaihdolla luotuja valevideoita. Kuvia yhdistelemällä luodaan uutta kuvamateriaalia, jotka esittävät tapahtumia ja toimia, joita ei ole oikeasti tapahtunut. Nämä voivat olla hyvin vakuuttavia ja niitä voi olla vaikea tunnistaa valheellisiksi (Kaspersky 2023).
Valeuutisissa on vaaroja, ihmiset tekevät usein tärkeitä päätöksiä esimerkiksi ketä äänestävät vaaleissa, mitä lääketieteellisiä hoitoja ottavat sairastuessaan, sen perusteella mitä uutisissa sanotaan (Kaspersky, 2023).
Internetissä on erilaisia valetiedon luontiohjelmia, joilla todella nopeasti ja vaivattomasti luot oman valeuutisen tai äänen tai videon. Ohessa malli (melko mielikuvitukseton ja huonolla kuvalla) luotu valeuutinen, valeuutisgeneraattorin kautta. Tekemiseen meni alle minuutti ja toki se lopputuloksessa näkyy, helppoa ja hauskaa se oli. Valetietoa käytetään kyberhyökkäyksissä, yleisimmin tietojenkalasteluyrityksissä.
Terveisin Turvallisuusalan lehtori Marika Peuraniemi
Lähteet
Grinberg, N., Joseph, K., Friedland, L., Swire-Thompson, B., & Lazer, D. (2019). Fake news on Twitter during the 2016 U.S. presidential election. Science, 363(6425), 374–378. https://doi.org/10.1126/science.aau2706
Kaspersky. 2023. Kuinka tunnistat valeuutiset. Viitattu 13.7.2023 https://www.kaspersky.fi/resource-center/preemptive-safety/how-to-identify-fake-news
