Koronapandemia pakotti sulkemaan koulut ja oppilaitokset lähes kaikkialla maailmassa keväällä 2020. Opetushallituksen koostaman selvitysraportin (Etäopetuksen tilannekuva koronapandemiassa vuonna 2020) mukaan opettajien antamaa reaaliaikaista videovälitteistä opetusta oli aluksi hyvin vähän, mutta määrä kasvoi, kun osaaminen karttui.

Suomalaisten opettajien digitaalinen osaaminen on kehittynyt viime vuosina. Tästä huolimatta opettajat eivät kuitenkaan ennen koronaa ole juurikaan hyödyntäneet teknologiaa laaja-alaisesti, joka on näkynyt tieto- ja viestintäteknologian vähäisessä käytössä. Raportin mukaan toisen asteen oppilaitoksissa digitaalisten laitteiden tilanne on ollut verrattain hyvä sekä opettajien että opiskelijoiden kohdalla, joten niistä etäopetuksessa onnistuminen ei ole ollut kiinni.

Tredun opiskelijapalaute

Kevään 2021 etäopetuksen palautekyselyyn vastasi 300 opiskelijaa ja/tai heidän huoltajaansa, joista noin kolmannes oli Hepolamminkadun ja lähes kolmannes Santalahdenkadun toimipisteiden opiskelijapalautetta. Aloilta selkeästi eniten vastaajia oli sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista.

Sama kysely oli toteutettu aikaisemmin vuoden 2020 keväällä etäopetuksen alkuvaiheessa sekä vuoden lopussa. Yhteensä etäopetuksen kolmeen kyselyyn vastauksia kertyi kaikissa kolmessa kyselyssä lähes 1000.

Etäopetuksen laadulle ja ohjaukselle annettiin kevään 2021 kyselyssä arvosana 3,5 (asteikko 1-5)

Tässä artikkelissa käsitellään viimeisimmän kyselyn tuloksia, sillä ne antavat ns. shokkivaiheen jälkeen parempaa kuvaa siitä, miten etäopetuksen toteutuksessa onnistuttiin. Vastausprosentin jäädessä pieneksi ja ei kovin tarkkoja johtopäätöksiä voi kuitenkaan tehdä, mutta kaikki saatu palaute on arvokasta kehittämisen näkökulmasta.

kaavio yhteydenottojen toteutumisesta

Vaikka suurin osa vastauksista kertoi välintäänkin kerran viikossa tapahtuneesta yhteydenotosta, niin silti vastaukset etäopetuksen ajan ”kerran” tai ”ei lainkaan” oleviin kohtiin ovat huolestuttavia. Miksi näin on käynyt?

Kysymykseen toteutuiko etäopiskelu lukujärjestyksen mukaisesti saatiin vastauksia seuraavasti (vastaamattomia 12%):

  • kyllä 52%
  • osittain 30%
  • ei 6%

Välineistön osalta vastanneet opiskelijat kuvasivat, että heillä oli hyvin käytettävissä etäopiskeluun tarvittavia laitteita ja yhteyksiä (4,3). He olivat myös sitä mieltä, että heidän opiskeluympäristönsä oli turvallinen ja ergonominen (4,0) sekä elämäntilanne mahdollisti etäopiskelun (4,2) hyvin. Hieman pienemmän arvosanan saivat ajan riittävyys opiskelutehtävien tekemiseen (3,9) ja oppimistehtävien oppimisen edistäminen (3,5).

Yhteyttä pidettiin selvästi eniten Teamsin välityksellä ja seuraavalle sijalle nousi Moodle. Myös opiskelijahallintajärjestelmä Wilma toimi yhteydenpidon välineenä.

etäopetuksen yhteydenpidon välineet

Kysymykseen keneltä saatiin tukea etäopiskelun aikana tuli seuraavanlainen jakauma:

graafi keneltä saatiin etäopetuksen aikana tukea

Tärkeimmäksi tukijoukoksi osoittautuivat opettajat ja ohjaajat, mutta myös opiskelukavereiden osuus on huomattavan suuri. Myös perhe ja muut läheiset näyttelivät merkittävää osaa etäopetuksen tukihenkilöinä.

Avoin palaute

Etäopetuksen toteutuksessa huomio on kiinnittynyt puheissa ja julkisuudessa sen haastaviin tilanteisiin ja ne tulevat esiin myös Tredun kyselyssä. Useissa palautteissa viitataan opettajien osaamisen tason vaihteluun sekä teknisissä taidoissa että verkkopedagogisessa näkemyksessä:

”Etäopetus on jonkin verran kehittynyt verrattuna viime vuoden/syksyn etäopetukseen. Eri opettajilla on eritasoiset valmiudet esim. Teams:ssa toimimiseen sekä monipuolisten opetusmenetelmien käyttöön. Vain yhdeltä opettajalta tuli selkeät ohjeet, joiltakin ei tullut mitään ohjeita tai ohjeet oli puutteelliset tai ei osattu ohjeistaa ennen opetuspäivää..”

”..Opetuksen taso riippuu todella paljon opettajasta. Vain yksi loistava opettaja on pelastanut etäopintojakson hyvin valmistelulla aineistollaan. Muiden opettajien tunnit ovat olleet puisevia, tylsiä, hyödyttömiä, eivät ole osallistaneet lainkaan tai tarjonneet mitään eväitä opinnoille. 

”.. Opettajien pitäis kouluttautua tekniikkaan ja sovelluksiin, teamsin käyttö. Jotkut opettajat hallitsee hyvin, toiset ei yhtään.”

kucituskuva etäopetuksen palaute

Myös opiskelijan oman itseohjautuvuuden rooli tunnistettiin osassa palautteita ja haastavista tilanteista huolimatta opettajankin ymmärrettiin olevan uuden edessä.

”Tuntien järjestäminen on onnistunut, apua on saanut, jos on ollut vaikeuksia. Ei tule mieleen mitään kehitettävää, tää on vaan erittäin raskasta. Itselle vaikeinta on kotona aikaan saaminen tehtävien suhteen.”

”Oma aktiivisuus ratkaisee. Minulle etäopiskelu sopi, ja sain kaikki tehtävät tehtyä hyvissä ajoin, enkä kokenut opiskelumuotoa hankalaksi. Osa opettajista antoi aika paljon (liikaa) tehtäviä. Tuntui, että etäilyä piti kompensoida antamalla enemmän tehtäviä kuin mitä koulussa paikan päällä olisi tehty. Osa tunti-infoista tuli aika myöhään. Toki on ymmärrettävää, että opettajienkin oli hankala varautua tilanteeseen, mutta välillä oli hankala suunnitella omaa opiskeluaikataulua, kun yllättävät teamsit oli pakollisia. Opettajille kiitokset kuitenkin joustavuudesta ja kärsivällisyydestä.”

Monet opiskelijat myös olivat tyytyväisiä etäopetukseen ja kokivat sen itselleen sopivaksi muodoksi opiskeluun.

”Opiskelu on tehokkaampaa etänä. Etäopetusvideot tallenentaan, joten videoilta on helppo kerrata ja tehdä muistiinpanoja jos jokin asia jäi mietityttämään.”

”Ei tarvitse käyttää maskia koko päivää niinkuin koulussa, ei tarvitse kulkea pitkiä matkoja bussilla, saa nukkua pidempään.”

”Ei ole tarvinnut kulkea 40km kouluun ja takaisin eikä ole tarvinnut herätä aikasin. On tämä myös opettanut jotenkin oppimaan alaa kotoa käsin vaikka asiat eivät helpoilta tuntuisi netin välityksellä.”

”Hyvää oli joustavuus ja mahdollisuus tehdä tehtäviä rauhassa (koulussa keskittyminen on joskus hankalaa).”

Miten jatkossa

Treduun on kevään aikana palkattu kolme verkkopedagogia, joiden pääasiallinen tehtävä on tukea opettajien osaamisen kehittymistä verkkovälineiden hyvien puolien hyödytämisessä opetuksessa. Myös johtamisen osalta verkkopegoginen tavoitteellisuus on nostettu kehittämisen kohteeksi. Annettua palautetta kuunnellaan tarkalla korvalla ja sen perusteella tehdään toimenpidesuunnitelmia.

”On havaittu, että digitaalinen tekniikka opettajan käyttämänä edistää oppimista, mutta oppilaan kädessä välttämättä ei. Tarvitaan siis opettajan pedagogista otetta.” – OPH:n pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen

Vaikka pandemia on toivon mukaan jo tätä kirjoittaessa selätetty emmekä joudu enää pakotetusti toimimaan etänä, on maailma muuttunut teknologian hyödyntämisen osalta vähän nopeammin kuin ennakolta arveltiin. Digitaidot ovat kansalaistaitoja ja työn tekeminen digitalisoituu yhä enenevässä määrin. Osaava.tredu.fi julkaisee tähän teemaan liittyviä artikkeleita jatkossakin.

OPH:n läheteet, joista voi lukea myös lisätietoja (linkit avautuvat uuteen selainikkunaan):

https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/opetushallituksen-raportti-etaopetusta-haastavan-digitaalisen-kuilun-kaventamiseen

https://www.oph.fi/fi/uutiset/2017/tarkeinta-pitaa-oppiminen-keskipisteena-myos-digitalisaatiossa-0

 


eTredu – Kehittäminen ja innovaatiotoiminta

eTredu -toiminnalla kehitetään ajasta ja paikasta riippumattomia oppimismahdollisuuksia ja eTredu kehittäminen on osa Tredun tulevaisuusinvestointeja. Kehittämistyöllä tuetaan pedagogisesti suunniteltujen verkko-oppimismahdollisuuksien lisäämistä sekä digitaalisten palveluiden ja virtuaalisten oppimisympäristöjen rakentamista. eTredu kehittäminen toteuttaa osaltaan Tredun strategisia tavoitteita.