Ohjaus ja toteutus

Verkko-opetuksen toteutuksessa ohjaus riippuu verkko-opintojen pedagogisesta suunnitelmasta sekä siitä missä määrin verkko-oppimista opintojakson toteutukseen on sisällytetty. Tredussa opiskelijoiden etäohjauksen välineenä suositellaan käytettäväksi Teamsia. Verkkovälineitä voi hyödyntää opetuksessa, vaikka se toteuttettaisiinkin lähiopetuksena. Parhaimmillaan välineiden soveltaminen vapauttaa opettajan aikaa opiskelijoiden kanssa toimimiseen.

Lue lisää: Oppimistehtävät ja verkkomateriaali

Opetus lähtee hyvästä pedagogisesta suunnittelusta ja siitä miten selkeästi kurssi rakennetaan ja miten siellä viestitään. Ohjeista opiskelijaa, kerro mitä kurssilla tehdään ja anna selkeitä tehtävänantoja. Älä eksytä opiskelijaa!

Lisäksi hyvään verkko-opetukseen kuuluu, että opettajalla on tietoa ja ideoita toteuttaa vuorovaikutteista ohjausta verkossa. Keskustelulle tulee olla aito tarve ja sen pitää olla laadukasta. Opettaja voi tukea halukkuutta vuorovaikutukseen antamalla säännöllisesti henkilökohtaista ohjausta ja tarkkaa palautetta. Yhteisöllisyyttä voi luoda mahdollistamalla opiskelijoiden keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä tiedon rakentamiseksi.

Opettaja ohjaa opiskelijaa tiedonrakenta­misessa (esim. kysymällä ja vastaamalla) sekä ammatillisen asian­tuntijuuden kasvussa. Opettaja saa olla myös hauska, sillä opetustilanteeseen sopiva huumori parantaa opiskelijoiden motivaatiota ja kykyä prosessoida tietoa.

Kultaisia vinkkejä

Verkkokurssin toteuksen onnistumisessa saa vinkkiä Akseli Huhtasen Verkko-oppimisen muotoilukirjan mukaan kultaisista säännöistä sen mukaan millainen opetuksen toteutus verkossa on.

Verkko-opetuksen kokonaissuunniteluun liittyy kiinteästi sisältöjen, oppimistehtävien sekä oppimisen pedagogisen ja välineellisen tuen toimivuuden varmistaminen. Sisältöjen, oppimistehtävien sekä tuen tulee olla linjassa oppimisen tavoitteisiin ja arviointiin. Kun nämä asiat on otettu huomioon verkkokurssia suunniteltaessa, on mahdollisuus tuottaa oppimisen kannalta laadukas kokonaisuus.

TIIVISTÄ: Verkkokurssilla tarkkaavaisuus on koetuksella. Opettajan tehtävänä on ydinaineksen löytäminen ja ylimääräisen sisällön karsiminen. Ihminen jaksaa keskittyä 15-20 minuuttia kerrallaan yhteen mediaan, mutta käytännössä verkkovideossa 5-6 min on jo rajoilla. Jaksotettu harjoittelu on tehokkaampaa kuin pänttäys.

KOKOA MODUULEIKSI: Koska median verkkokurssilla on vaihdeltava, muodostuu kokonaisuudesta helposti sekava. Ryhmittele sisällöt ja tehtävät temaattisiksi moduuleksi esimerkiksi osaamistavoitteittain.

AKTIVOI: Koska verkkokurssilla koettu yhteys ja vuorovaikutus on heikompaa, sitä on kompensoitava erillisillä aktiviteeteilla. Esimerkkejä aktiviteeteista on pienet visailut, kirjoitustehtävät ja keskustelut. Muistaminen on tiedon aktiivista rakentelua – ilman aktiviteetteja sitä ei tapahdu.

HALLINNOI ODOTUKSIA: Lisää kurssin alkuun tervehdysteksti tai video, jotta opiskelija orientoituu ja opettaja voi edellyttää valmistautumista. “Tärkein yksittäinen oppimiseen vaikuttava tekijä on se mitä oppija tietää ennestään. Selvitä, mitä se on, ja opeta sen mukaisesti.”

LUO KANAVA VUOROVAIKUTUKSELLE: Jotta opiskelijat pysyvät kurssilla, heidän pitää kokea se merkitykselliseksi. Merkitys rakentuu pitkälti sosiaalisesti, joten vuorovaikutukselle on luotava kanava. Kokonaan verkossa toteutettavalle kurssillekin on hyvä ottaa alkutapaaminen kasvokkain.

ANNA PALAUTETTA JA ARVIOI JATKUVASTI: Tehokkaimpia keinoja oppimisen edistämiseen on kurssin aikana annettu (eli formatiivinen) rakentava palaute. Jos opiskelija voi kehittää tuotoksiaan kurssin aikana, hänellä on tilaisuus oppia palautteesta, joka voi olla arvioinnin väline. Hyviä keinoja tähän ovat esimerkiksi viikkotehtävät.

Arviointi/palaute