kuvituskuva suunnittelu

Verkko-opetusmateriaalin suunnittelu

Pedagoginen käsikirjoitus on apuväline, joka auttaa hahmottamaan kurssin rakenteen ja eri kokonaisuuksien ja asioiden yhteydet. Se tukee kurssin vuorovaikutuksen ja toimintamuotojen sekä ohjauksen, materiaalien ja arvioinnin suunnittelua tekemällä eri osa-alueet ja vaiheet näkyviksi.

Pedagogista käsikirjoitusta voi hyödyntää monin tavoin opetuksen suunnittelussa, mutta erityisen tärkeäksi se on havaittu verkko-opetuksen ollessa kyseessä. Käytännön toteutustapoja on monia; valmiit suunnittelulomakkeet, liimalaput, kynä ja paperi, jne.

Tätä pedagogisen käsikirjoituksen materiaalia voi soveltaa sekä lähiopetuksen tueksi tulevaan verkkomateriaaliin että joidenkin osioiden verkossa toteuttamiseen tai kokonaisten verkko-opintototetusten suunnitteluun.

Tarkistuslistan avulla voit varmistua siitä, että olet huomioinut vähintään perusasiat laadukkaan ja toimivan verkkomateriaalin tuottamisessa. Kaikki taidot – niin myös verkko-opettajuus – vaatii rohkeaa kokeilua ja kokemuksesta oppimista. (linkki)

Käsikirjoituksen valmistelu

Tutustu suunnittelun alasivuihin

  • Miten voisin tehdä oppimateriaalistani monipuolisempaa digityövälineiden avulla. Tutustu aineistoon tästä linkistä.
  • Millaisia valmiita materiaaleja on käytettävissäni. Tutustu aineistoon tästä linkistä.
  • Miten visuaalisuudella voi edistää oppimista. Tutustu aineistoon tästä linkistä.
  • Mitä tulee huomioida tekijänoikeuksista ja saavutettavuudesta verkko-oppimateriaalia tehtäessä. Tutustu aineistoon tästä linkistä.
info suunnittelun tueksi

Käsikirjoitusmalleja

Selkeän rakenteen ja vaiheistamisen avulla osallistujan on helpompi hahmottaa opintojen kokonaisuus, ydinsisällöt, opetuksen eteneminen ja kulku. Loogisen tarinan verkko-opetukseen muodostavat koulutuksen rakenteen määrittely ja vaiheistaminen ydinsisällön mukaisiin osiin.

Pedagogisen käsikirjoituksen mallivaihtoehtoja on useita ja alla on esitelty ns. Salmonin malli, jota on sovellettu paljon verkko-opetusta toteutettaessa. Malli on suunniteltu ohjattuun verkkototeutukseen, mutta sitä voi soveltaa myös opetuksen hybridimalliin.

Kuvituskuva Salmonin portaikosta

Saavutettavuus ja motivaatio: Tärkeintä ensimmäisessä vaiheessa on se, että opiskelijoilla on pääsy oppimisalustalle ja he kokevat opiskelun motivoivana. Tässä kohtaa vastuuopettajan rooli ja johdatus on erittäin tärkeää.

Sosiaalistuminen: Toinen vaihe keskittyy opiskelijan identiteetin rakentamiseen ja ryhmäytymiseen. Opettajan on tarpeen luoda opiskelijoiden kesken puitteet, joilla he pääsevät tutustumaan omaan mikroyhteisöönsä, löytävät vertaisoppijat, joiden kanssa ryhmäytyä, ja ymmärtävät kokonaisuudessa miksi digiryhmäytyminen on tarpeen.

Tiedonvälitys: Mallin kolmannessa vaiheessa keskitytään tiedonvaihtoon, substanssitiedon sisäistämiseen ja vertaisoppimiseen.

Tiedon rakentaminen: Neljännessä vaiheessa edetään itsenäistä tiedontuotantoa, kriittistä ajattelua, pohtimista ja tiedon soveltamista vaativiin tehtäviin. Tyypillinen verkkokurssien ”ongelma” onkin se, että tämän tyylisiä tehtäviä esitellään liian varhaisessa vaiheessa oppimisprosessia, varsinkin jos on kyse opintojen alkuvaiheisiin sijoittuvista kursseista.

Kehittyminen: Viimeisessä vaiheessa voi olettaa, että opiskelijat ovat valmiita työskentelemään oppimisryhmänsä kesken kutakuinkin itsenäisesti ja soveltaen aiemmissa vaiheissa oppimaansa. Tässä kohtaa kannattaa myös harkita oppimisen metatietojen tarjoamista ja oppimisen reflektointia.

Lähde: Miten suunnitella onnistunut digikurssi? – TUNI Vinkkipankki

Lisätietoa pedagogisista käsikirjoituksista: