Suomessa on kehitetty metsäalan ainutlaatuinen virtuaalinen oppimisympäristö, joka on tähän mennessä jo yhdeksälle kielelle. Sen esittelyt Euroopassa jatkuvat, kunhan liikkumisrajoitukset helpottavat. Tämä artikkeli kertoo oppimisympäristön kehittämistyöstä siinä pitkään mukana olleen Tredun opettajan, Janne Ruokosen, kuvaamana.
Timeberskills -oppimisympäristön kehitystyö
Alkusysäyksen virtuaalisen oppimisympäristön kehittämiselle voidaan nähdä ulottuvan jo 1990-luvun puolelle. Nykyinen muoto Timberskills-ympäristöstä on ollut käytössä 2010-luvun alusta lähtien ja se pohjautuu metsäkonevalmistaja John Deeren ja metsäoppilaitosten vahvalle yhteiskehittämiselle.
Nykymuotoisen oppimisympäristön yksi kulmakivi on Jenni Kokanderin toimittama kirja Koneellinen puunkorjuu. Se on koonnut alan tutut työmallit, muokannut niille yhteiset nimikkeet ja pelisäännöt. Nämä on koottu Timberskills-oppimisympäristöön erilaisiksi tehtäväsarjoiksi, jossa aloitetaan perustehtävistä ja edetään haastavampiin versioihin. Opettaja voi hallita materiaalia opiskelijan edistymisen mukaan.
Kaikkien tehtävien perusidea on tarkka tehtäväkuvaus ja linkittyminen tutkinnon osien ammattitaidon osaamisvaatimuksiin. Tehtävästä löytyy linkki oppikirjan sivuille, josta on aiheen teoriaosuus sekä verrokkivideo oikeaoppisesta suorituksesta. Alla kuva materiaalin tehtävästä.
Tehtäviin on mietitty niiden pisteytys sekä pohdittu mitattavat asiat. Esimerkiksi hakkuu- ja ajokonetehtäviä yhdistää puomin hallinnan pisteytys, jossa molemmissa on vaatimuksena vähinään 0,7-arvo. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä kuinka hyvin koneenkuljettaja osuu kohteeseensa suhteessa optimaaliseen suoritukseen eli vähintään 70%: n suorituksella saa täydet pisteet.
Janne Ruokonen kuvaa tehtävän arvioinnin perusteluja:
“Tämä mittaa myös oman työn suunnittelutaitoa erittäin oleellisesti, sillä tiukka mittari laittaa ajattelemaan jokaisen siirron tarpeellisuuden, sekä tehokkuuden parantamisen. Ajokonetehtäviin kaikille yhteiset mittarit ovat ajomatka, sekä puomin kulkemamatka, nämä asetettiin opettajan videoidun suorituksen jälkeen videoiden tasolle, jotta ne ovat riittävän haastavia. Muutamia metrejä näistä saisi yhä pois, mutta optimaalisen suorituksen aikaansaamiseksi muutamat kompromissit toimivat usein tehokkaimmin.”
Timberskills 5 –version kehitystyö on meneillään Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Monimuotohakkuu EXPERTS –hankkeessa. Siinä Työtehoseura ja alan oppilaitokset muokkaavat aineiston osa-alueita vastaamaan uudistuneita sertifikaatteja. VR-lasien tuomia tekniikan vaatimusten lisähaasteita on ratkottu yhdessä John Deeren kanssa. Hankkeen tarkoituksena on käyttää materiaalia jo työelämässä toimivien ammattilaisten koulutukseen.
Uuteen versioon on tehty opetusvideoita, joissa kuvan lisäksi avataan ääniselosteella tehtävän teoriataustaa ja annetaan käytännön vinkkejä työskentelyyn. Niissä huomioidaan myös työturvallisuus paremmin. Katso alta esimerkki videomateriaalista.
Tavoitteena saada tähän versioon myös toimiva rajapinta oppilaitosten omien verkko-oppimisympäristöjen kanssa, jolloin opettajan käytännön työ helpottuisi opiskelijahallinnoinnin osalta.
VR-lasien lisäarvo
VR- lasiteknologian mukaan tulo on mahdollistanut tarkkaavaisuutta vaativien simulaatioharjoituksien rakentamisen. VR-lasien avulla pystytään havainnoimaan kaikki tarpeelliset aiheet, kuten oikeassakin työssä. VR-tuki pitää kuitenkin ottaa huomioon jo tehtäviä rakentaessa, sillä esimerkiksi tehtävänannossa pitää tarkentaa havainnoitavia asioita entistä enemmän.
“VR-laseja käytettäessä voidaan havainnoida, mihin oppilas kohdistaa katseensa ja osaako hän ennakoida tilanteita: onko esimerkiksi kaatuvalle puulle varattu tarpeeksi tilaa. Opettamista helpottaa, kun huomaa, mitkä kohdat ovat opiskelijan näkökulmasta vaikeita omaksua.” kertoo Janne Ruokonen.
VR-lasien kanssa tehtävät ovatkin vaativia ja ne on tarkoitettu jo muutamia vuosia työelämässä toimivien tueksi. Tärkeää palautetta on saatu Tredun Metsätien kolmannen vuoden opiskelijoilla heidän testatessaan niitä. Tehtäviä on kuvattu vaikeiksi, mutta toisaalta ne soveltuvat aidosti ammattitaidon mittareiksi. Voidaankin todeta, että mikäli tehtävät läpäisee vaaditulla pistemäärällä, voikin kutsua itseään aivan aiheellisesti ammattilaiseksi.
Aktiviinen kehittäjä
Janne Ruokonen on koneellisen puunkorjuun lehtori, joka työskentelee Metsätien toimipisteessä Kurussa. Opettajan käytännön työn lisäksi hän vastaa simulaattoriopetuksen ja pedagogiikan kehittämisestä. Taustalta löytyy koneen kuljettajan ammattiosaaminen ja kuljettajan ammattitaitoaan hän pitää yllä työskentelemällä metsäkoneilla säännöllisesti.
Tredun vastuualueella on Timberskills-oppimateriaalissa olleet Jatkuvan kasvatuksen-, sekä Siemenpuuhakkuuun harvesteri- ja ajokonetehtävät. Erityisesti Jatkuvan kasvatuksen -työmalleja ei oikeastaan ollut lainkaan olemassa ja Tredu päätti tarttua haasteeseen. Jannella on kymmenen vuoden käytännön kokemus jatkuvan kasvatuksen hakkuiden tekemisestä sekä simulaatiotehtävien rakentamisen osaaminen niihin.
Tehtäväpakettien kehitystyö on jatkuvaa, esimerkiksi kuluvan vuoden ilmastolliset vaihtelut ovat opettaneet edelleen huomioitavia asioita jatkuvaan kasvatukseen soveltuvista kohteista, sekä niiden käsittelystä. Janne kuvaileekin parhaillaan menevän kehitystyön merkitystä:
“Tehtävät ovat ratkaisu myös tulevaisuuden ammattilaisten koulutukseen, sillä erilaiset osaamisvaatimukset metsäkoneenkuljettajille lisääntyvät koko ajan. Haluammekin Treduna erottautua koulutustarjonnalla tarjoamalla erityistä täsmäkoulutusta osaavana.”
On selvää, että vaarallisten ja hankalien tilanteiden harjoittelu etukäteen parantaa työturvallisuutta. Työtapaa muuttamalla ja tarpeettomia työvaiheita välttämällä saadaan tuottavan työn määrää nostettua. Koulutusten suorittamisien jälkeen on havaittu merkittäviä eroja sekä tuottavuuden kasvussa että polttoaineenkulutuksen alenemisessa.
