eTredulaiset juttelevat vapun jälkeisissä tunnelmissa pelillisyydestä ja sen hyödyistä opetuksessa. Äänessä ovat logistiikan opettaja Samuli Holopainen, hius- ja kauneusalan lehtori Marita Mäkelä ja rakennusalan opettaja Timo Kallio.
Pelillisyys opetuksessa voi olla avain opiskelijoiden motivaation ja sitoutumisen lisäämiseen. Podcastissa keskustellaan, miten pelielementtien, kuten pisteiden, palkintojen ja haasteiden, avulla voi rikastuttaa oppimisprosessia ja tehdä siitä houkuttelevamman. Esimerkkinä käytetään Seppo-peliä, joka tarjoaa toiminnallisuutta ja tarinallisuutta oppimisen tueksi, ja jonka avulla opiskelijat voidaan myös osallistaa pelien suunnitteluun. Tämä vahvistaa heidän vuorovaikutus- ja ryhmätaitojaan sekä hyödyntää heidän yksilöllisiä vahvuuksiaan.
Kuuntele ja inspiroidu pelillisyyden voimasta opetuksessa – se voi olla juuri se keino, joka tuo uutta virtaa opetukseesi!
(musiikkia)
Puhuja 1
Ja tervetuloa eTredun omaan podcastiin minun nimeni on Samuli Holopainen eTredun kehittäjistä ja toimin myös logistiikka-alalla opettajana täällä Tredussa.
Tänään meillä olisi kiinnostava aihe käsiteltävänä pelillisyys opetuksessa. Podcastia kanssani on tekemässä täällä pelillisyystiimistä Timo Kallio ja Marita Mäkelä. Mahtavat kollegat pääsevät kohta sitten esittelemään itsensä tarkemmin. Kuitenkin pieni alustus pohjille eli pelillisyys on kasvava trendi, joka tuo pelielementtejä oppimisympäristöihin ja tekee oppimisesta innostavampaa ja vuorovaikutteisempaa. Mutta mitä pelillisyys oikeastaan tarkoittaa ja miten se voi parantaa opiskelijoiden motivaatiota sekä oppimistuloksia? Tässä jaksossa sukellamme pelillisyyden maailmaan ja tarkastelemme sen vaikutuksia mahdollisuuksia opetuksessa, joten pysy kuulolla, sillä luvassa on erittäin mielenkiintoisia keskusteluja ja käytännön esimerkkejä siitä, miten pelillisyys voi muuttaa tapaa, jolla opimme ja opetamme.
Joten aloitellaan matkaa kohti pelillistä oppimista. Tästä eteenpäin lähdemme niin, että meidän mahtavat kollegamme pääsevät ääneen. Valitsimme vapunjälkeisen päivän podcastin nauhoituksia varten, joten luultavasti saadaan hyvin mielenkiintoisia ja hyviä keskusteluita aikaiseksi. Voitaisiin lähteä Marita Mäkelästä eka liikkeelle. Voit vähän kertoa, että mistä tulet täältä Tredusta ja samalla että miten vappu meni.
Puhuja 2
Kiitos Samuli. Eli Marita Mäkelä ja toimin tuolla Santalahdentiellä hius- ja kauneudenhoitoalan lehtorina ja yrittäjyyden opettajana. Ja vappuhan meni oikein rennosti tuolla Nokian Riverillä golfia pelaten. Semmoisella rennolla otteella.
Puhuja 1
Mahtava kuulla. Voidaan vielä golfista kohta jutella tarkemmin, mutta otetaan kuitenkin seuraavaksi Timo Kallio kerro vähän itsestä ja samalla siitä, että miten vappu meni.
Puhuja 3
No niin joo morjesta vaan kaikille ja Kallio Timo tuolta rakennusalalta Hepolamminkadulta. Vappu meni ihan OK. Mun mielestä ei ollut mitään vähän pitsaa tehtiin ja juotiin simaa, että yks munkki meni. Ihan kivasti meni.
Puhuja 1
Kuulostaa todella hyvältä. Minkälaista pizzaa muuten teit?
Puhuja 3
Kana auraa. Juusto-mallinen oli siinä ja sitten oli ihan semmoinen lihapizza toisena ja sitten oli tämmöinen munakoiso-malli tää viimeinen. Valkoisella pohjalla. Tämän tyylisiä juttuja.
Puhuja 1
Vähän niinku kateellinen. Mä mä mä tein jotenkin niin väsynyttä semmoista. Siinä oli vaan niinku jotain pepperonia, tiedätkö ja mozzarellaa että mä oon todella kateellinen kyllä.
Puhuja 2
Joo.
Puhuja 3
Puhuja 1
Äärettömän hieno.
Puhuja 3
No sä voit tulla siihen ensi vappuna.
(naurua)
Puhuja 1
Joo, me muut muutetaan teille.
Puhuja 2
Mäkin voisin tulla. Joo mennään Timolle.
Puhuja 3
Tuore oregano tietenkin pitää muistaa, ettei mitään purkkioreganoo!
Puhuja 1
No niin juuri tämä tämä. Mä aavistelin just tän. No, mutta sitten päästään itse asiaan eli pelillisyyden teemaan ja tosiaan eTredun kehittäjissä, missä olemme kaikki, meidän tiimillemme tuli aiheeksi pelillisyys ja vaikka olemme pyörittäneet paljon eri alustoja, appeja ja ohjelmistoja, niin kaiken takana on kuitenkin kehittää ammatillista opetusta ja tutkia uusia tapoja, innostaa opiskelijoita sekä opettajia. Eli se on semmoinen hyvä eTredun tehtävä meillä täällä ja on kunnia meillä kaikilla saada olla mukana tällaisia asioita toteuttamassa.
Sitten me pääsisimme pureutumaan meidän aiheeseemme ja me lähdemme pelillisyydestä niinkin helpolla kysymyksellä liikkeelle kuin että mitä on pelillisyys? Ja voit samalla vähän avata, että miten se näkyy, vaikka teidän alanne opetuksessa? Mutta lähdetään vaikka Maritasta liikkeelle.
Puhuja 2
Joo, pelillisyys ensimmäisenä tuolla mieleen, että se on innostavaa ja osallistavaa ja sillä saadaan oppimisesta paljon hauskempaa. Ja hius- ja kauneudenhoitoalalla pelillisyyttä voidaan rakentaa tutkinnonosien sisälle erilaisilla alustoilla tai alustoille itseasiassa. Eli tämmöisillä ajatuksilla.
Puhuja 1
Selvä. Sitten me voisimme ottaa sieltä rakas kollegamme Timo, minkälaisia asioita pelillisyydestä?
Puhuja 3
Eli siis se on lähellä sydäntä kaikkia tietenkin, että jääkiekosta lähtien tässä kylässä. Joo ihan siis verkossa tietyn tyylisiä pelillisyysasioita mitä pystytään opettaa hyvin meilläkin ja sitten on myös hallissa ihan normaaleita kilpailuita mitkä tuo kaikille innokkuutta siihen hommaan. Että ihan naulauskilpailua ja vähän sitten minkä kokoisia tiiliä on ja esimerkiksi painoja niistä pystytään, katselee ja arvuuttelee ja. Sen tyylisiä. Pelillisyysasioita sitten meillä touhuillaan.
Puhuja 1
Erittäin hienoa. Meillä logistiikalla pelillisyys on varmaan ollut jo pitkän aikaa ehkä niitten simulaattoreiden kautta. Siellä on ollut erilaisia simulaattoreita, pitkän aikaa ja koko ajan sitä kehitetään jatkuvasti pidemmälle ja pidemmälle ja itse simulaattoreissa sisällä on todella paljon pelillisiä elementtejä, jotka tietenkin on tärkeitä siihen oppimiseen. Tuolta poimin tutkimuksistakin muutamia kuvioita tähän, eli siellä on ihan monet tutkimukset osoittavat sitä, että digitaalisten oppimisalustojen ja simulaatioiden ja teknologian käyttö on osoittanut sitä, että ammatillisessa koulutuksessa sillä olisi merkittävää hyötyä, joten tässä on ihan tämmöistä tutkittuakin tietoa pikkuhiljaa ja varmaan tule enemmän ja enemmän siitä. Haluaisin kysyä kuitenkin tähän väliin, ennen kuin mennään pidemmälle, että minkälaisia, mitä te olette jonkun taidon oppinut pelillisesti vai oletteko?
Puhuja 2
Tuli paha paha kysymys. Annetaan Timon ensin vastata, kun Marita miettii.
Puhuja 3
Sulkapallo.
(naurua)
Puhuja 1
Kyllä.
Puhuja 3
Golfia varmaan sitä Maritalla.
(naurua)
Puhuja 2
Joo se voi olla, että no kyllä ainakin golfvideoita tullut katsottua.
Puhuja 3
Joo, ehkä sen pelillisyyden kautta, miten sen nyt voisi sanoa sitten, että siitähän lähtee niin kun, jos näkee jotain digitaalistakin juttua, lähtee sieltä, että hei toi on hienoa, että hän haluaa oppia tekemään sitä, niin se lähtee sen kautta, että se ei ole ihan suoraan sitä oppimista siitä pelivideon kautta ollut, että näkee vähän mitä ennen vanhaan nyt näkisitte virtuaalimaailmoja ja sieltä se kiinnostus sitten lähti ihan itsensä kehittään siitä.
Puhuja 1
Kyllä, kun itse miettii ehkä omaa historiaa, niin kuitenkin kun on tämmöisiä kahdeksankymmentäluvun lapsia, niin mä ajattelin, että varmaan ensimmäiset pelilliset asiat on ollut se legendaarinen peli missä pistetään kolmion muotoista puupalikkaa neliön muotoiseen vastapalloon ja se ei millään mene sinne. Eli tavallaan lähtenyt aika yksinkertaisista jutuista, otetaan se puupalikka ja yritetään pistää sitä tietyn muotoiseen juttuun ja sitä kautta oppinut siihen, että OK, kolmio menee tuonne neliö tuonne suorakulmio ehkä tuonne. Sitä kautta varmaan tullut niitä, eli joskus ehkä pelillisyydestä tehdään jotenkin kauhean korkealentoista ja semmoista, että tarvitsee olla vähintäänkin koodari, että sä voit sitä opetusta tuottaa pelillisesti, mutta sehän ei pidä paikkaansa. Onni meillä varmaan on se, että meillä on hirveästi hyviä ohjelmistoja muita mitä me pystymme hyödyntämään tällä hetkellä meidän opetuksessamme missä on jo valmiina näitä pelillisiä elementtejä. Mutta varmaan ihan se pelillisyys tulee sitä kautta ja veikkaisin, että moni tämmöinen pelillinen juttu niin. Kun puhutaan pellillisyydestä, niin varmasti se kilpailuasia myös yksi pienenä tekijänä ja jos ajattelee esimerkiksi urheilua mitä otitte tuossa esiin, niin samalla lailla näkee vähän samanlaisia asioita, vaikka jääkiekossa missä itse toimin junioreiden kanssa valmentajana, niin se kilpailu on usein se mikä sytyttää sitten tietyn porukan siellä, että nyt mä haluan oppia tämän koska tässä on kilpailu. Mä haluan olla ensimmäinen ja mä haluan tehdä jonkun asian ensimmäisenä. Eli varmaan pelillisyyteen kuuluu myös sitten tämä. Mutta sitten voitaisiin mennä vähän näihin alustoihin mitä käytetään. Varmaan näitä puupalikkajuttuja ei enää ole käytössä. Ehkä siellä itse Timon alalla voi vähän vastaavanlaisia olla, mutta minkälaisia alustoja teillä käytetään mitään? Jos mietitään vaikka tätä pelillistä juttua niin tuolla omilla aloillanne?
Puhuja 2
No hius- ja kauneudenhoitoalalla meillä on tai paljon digitaalisia niin kun välineitä oppimiseen. Sitten tämmöinen sovellus mitä itse oon käyttänyt tähän tutkinnon osan tai ammattitaitovaatimusten, niin mä oon hyödyntänyt ihan Seppo-peliä työturvallisuus asioihin, asiakasturvallisuuteen ja integroinut oppimisen sinne. Ja sitten olen myös oman ryhmän kanssa tehnyt tai laatinut Thinglinkillä tehtäviä kanssa.
Puhuja 3
Joo, mä en tiedä oletteko te kuullutkaan, mutta rakennusalalla siis tehdään tuota tämmöisellä kuin Moodle. Mä en tiedä oletteko siitä kuulleet?
(naurua)
Puhuja 2
Ihan uusi ihan ihan joo. Jotenkin ekaa kertaa nyt jotenkin tuntuu, että kuulee.
Puhuja 3
Joo totta. Rakennetussa ympäristössä Moodle on ollut kovassa käytössä. On ykkös- ja kakkos- ja kolmosvuotisille on harjoitteet siellä.
Puhuja 2
Joo no.
Puhuja 3
Sitten pitäisi tehdä työsaleissa ja opetukset muutenkin siinä. Nyt tätä Seppo-peliä on sitten ruvettu ottamaan tuolla meilläkin vähän käyttöön. Ja nyt oli ysiluokkalaiset oli tutustumassa niin niille sitten kokeiltiin, että Seppo-peli otettiin ihan hallista kuvia ja. Sitten Seppo-peliin vähän kysymyksiä sitten sinne kuvien sekaan ja oli ihan positiivinen palaute mikä siellä tuli sieltä ysiluokalta.
Puhuja 2
Joo.
Puhuja 3
Vähän jotain muutakin välillä kun, mitä siellä yläasteella on käytettykään.
Puhuja 2
Joo ja voin vielä tuohon kun Timo toi esille tämän Moodlen itse unohdin. Totta kai meilläkin on Moodle ja nyt kun tulee uudet tutkinnon perusteet voimaan tässä elokuussa, niin on kanssa lähdetty rakentaa yhteistä Moodle-alustaa sinne hius- ja kauneudenhoitoalan oppimisympäristöön, että kaikki opettajat käyttäisi sitä ja laaditaan sinne yhtenäisiä oppimistehtäviä ja sisältöä ja yritetään saada semmoinen niin kun, ei niinkään, että Moodle olisi semmoinen niin kun että sinne ladattaisiin vaan, tiedostoja että vaan se, että kun me liitetään ne opiskelijat sinne Moodleen että se olisi sisältönä jotenkin semmoinen mielenkiintoisempi, että sinne rakennettaisiin esimerkiksi H5P-työkalulla tämmöisiä interaktiivisia tehtäviä, että opiskelija voi vähän testata sitä omaa oppimistaan tai osaamistaan, että siellä tehtävien avulla, että ne itse tarkastaa tai tässä H5P-työkalun kautta kun tekee niin se opiskelija saa heti välittömän palautteen, että “Hei missä mä onnistuin?” ja “Mitä asioita mun pitäisi vielä kerrata kenties?”
Puhuja
Niin.
Puhuja 2
Joo moodle toimii kyllä hyvin ja.
Puhuja 3
Onko teillä muuten jotain? Tämä unohtui sanoa tämä Toki-verkkokirjasto, jossa on niitä digitehtäviä. Sitten meillä on ainakin alalle kirjoja sieltä kautta?
Puhuja 2
En. En ole itse käyttänyt.
Puhuja 1
Joo, ei meilläkään ole käytössä niitä. Tuolla logistiikan alalla on hirveä määrä erilaisia laitteistoja luonnollisesti. Puhuttiin ainakin simulaattorit on ollut pitkään käytössä, mutta sitten varastologistiikan puolella on Varaston Sankarit tämmöinen uusi VR-laseilla toteutettava ja näitä tulee paljon, mutta myös se on ollut ihan kiva, että näitä pystyy itse tekemään myös aika helposti nykyään just mitä Marita sanoit siitä Seppo-pelistä puhutaan siitä vielä kohta vähän tarkemmin, mutta esimerkiksi se on yksinkertainen ja helppo tavallaan niin kuin hypätä tähän tämmöiseen niin kuin oman materiaalin tai oman pelillisen materiaalin tekemiseen, joka on mukava. Thinglink ihan samanlailla. Siellähän on hirveästi erilaisia mahdollisuuksia mitä mekin ollaan tässä tiimin kesken kokeiltu näitä erilaisia, mitä tekoäly pystyy hyödyntämään, siinä niin pystyy valtavan laadukasta materiaalia tekemään aika yksinkertaisesti tietyllä tavalla, niin ehkä tämmöiset asiat tässä tulevaisuudessa myös auttaa meitä siinä, että tämmöisen keski-ikäisen opettajan pelillinen tai semmoinen niin kun innovaatiokyky joskus vähän on haastava, niin mä veikkaan että myös tekoäly välillä voi vähän ravistella ajatusta, että tehdäänkin vaikka joku pelillinen kuvio sinne. Oletteko te samaa mieltä?
Puhuja 2
Joo.
Puhuja 3
Mistä asiasta?
Puhuja 1
Asioista siitä keski-ikäisyydestä.
(naurua)
Puhuja 3
Sitten mä vietin just, että mä en siitä vielä tiedä!
Puhuja 2
Niin mä olin heti, että joo.
Puhuja 1
Molemmat arvioivat täällä koko ajan päästä varpaisiin.
Puhuja 2
Joo joo, mutta mä voin tuohon vielä, kun Samuli nosti, että… Tai kuulin sanan koodaus tai koodi. Tai siis haluan vielä sanoa, että monesti ajatellaan, että pitäisi olla jotain koodaustaitoja, kun lähdetään puhumaan pelillisyydestä tai rakennetaan pelejä, niin se ei pidä paikkaansa.
Puhuja 1
Kyllä! Se on hyvin yksinkertaisesti helppo tavallaan hypätä siihen sisään. Kun Seposta on puhuttu tässä nyt jonkun verran, niin puhutaan pelistä nimeltä Seppo tovi. Me on kierretty tiimin kanssa hieman myös tämmöistä vierihoitoa antamassa Moodlesta ja Thinglinkistä ja Seppo-pelistä, ollaan vähän esitelty näitä ja ehkä tää meidän ystävämme Seppo, niin se on vähän semmoinen, se jätetään vähän sinne nurkkaan tuolla huoneessa tällä hetkellä eli siellä on aika keskiössä varmaan Moodlea ja Thinglink, mutta Sepi pistetään välittömästi nurkkaan häpeään. Voi olla, että siinä sitten opettajilla on ollut jonkun näköisiä uskaltanut ehkä hypätä siihen, mutta jutellaan vähän sitä Sepistä jos me saisimme sieltä nurkasta sitä tähän huoneen keskelle paremmin. Minkälainen Seppo-peli on? Marita on tehnyt aika paljon Seppo-pelin kanssa yhdessä duunia niin mikä on Seppo?
Puhuja 2
No Seppohan on opettajan apuri. Eli Sepon avulla voidaan tehdä opiskelusta hauskempaa ja sillä voidaan sitouttaa opiskelijoita paremmin. Se motivoi ja monesti tämmöisen Seppo-pelin kun sinne rakennetaan. Mä suosittelen, että sinne rakennetaan semmoinen tietynlainen juoni tai tarina. Niin se tekee siitä oppimisesta kiinnostavaa. Kun mietitään tutkinnon osia, niin on hyvä lähteä miettimään, että miten mä tarinallistaisin tämän tutkinnon osan, että saanko mä siitä jotenkin semmoisen, että siinä on joku alku ja semmoinen kohokohta ja sitten se loppupäätelmä, että mä oon lähtenyt sitä silleen miettii ja rakentaa Seppo-peliä ja oon paljon pitänyt myös Seppo-koulutuksia. Oon tässä eTredussa Seppo-vastaavana eli olen pitänyt tämmöisiä workshopeja. Siinä oli hieno huomata myös, että käytiin ihan Seppo-pelin perusteita. Niin oli hyvä huomata, että siellä opettajat pystyivät, verkostoituu ja me vaihdoimme kokemuksia. Siellä ne oppivat tosi paljon ja lähdettiin rakentamaan siellä workshopissa niitä yhdessä pelejä myös, se oli tosi hyvä juttu.
Puhuja 3
Joo, tuossa itselläkin varmaan unohtui, kun Seppo otettiin tuo meidän käyttöömme, niin vähän se tarina. Me lähdimme vaan luomaan kuvia ja vähän sitä työturvallisuuteen liittyvää sitä asiaa, että telineistä kuvia ja vähän varastojen sisältä ja ulkopuolelta. Miten kuuluu telineitä laitella siihen ympärille niin se vähän se tarina unohtuu.
Puhuja 2
Siinä joo ja mä…
Puhuja 3
Niin olisi ollut varmaan itsellekin mielekkäämpää, että olisi siellä sitten se loppu kliimaksi sitten jossain, että mitä siinä sitten olisikaan tapahtunut.
Puhuja 2
Joo, kyllä mä suosittelen sitä tarinaa just senkin takia, että siitä saadaan semmoinen kiinnostava, että siinä olisi joku semmoinen tietynlainen juoni, että kun se vaikka kun opiskelija pelaa niin se odottaa jo seuraavaa. Rastia tai tehtävää siellä, että siinä olisi semmoinen jatkumo. Ja sinne pystyy rakentaa semmoisia eri tasoja ja pisteyttämään. Tulee tämmöinen vähän kilpailuhenkikin siinä, mutta se tarina on ehkä mun mielestä että sitä kannattaa lähteä suunnittelemaan niin kun ihan rauhassa ensin ja miettiä, että mitkä sen pelin tavoitteet on ja että pystyykö sitä tarinallistamaan.
Puhuja 3
Mutta Samuli miettii jo varmaan jotain Die Hard-kuvauksia tuonne logistiikalle.
Puhuja 1
Niin siellä voisi olla toimia aika hyvin. Se on äärettömän hyvä. Ja mikä mä mietin sitä elokuvaa, mikä mihin porukka menee sen linja autoon ja se ei koskaan pysähdy. Mikä sen elokuvan nimi on se missä se jarrut ei toimi?
Puhuja 3
Speed.
Puhuja 1
No niin siinä eli se voisi olla aika lähellä. Eikö? Meidän henkilöliikenne puolella niin niin.
Puhuja 3
OK joo tää on ihan. Ympyrää tuota J-taloa!
(naurua)
Puhuja 1
Nimenomaan! Rullata kauheata vauhtia. Mä voin sanoa tuosta Seppo-pelistä omasta kokemuksesta sen, koska oon tullut tovi sitten toisesta oppilaitoksesta Treduun töihin. Ja tota noin, niin meillä ei siellä Seppo-peliä ollut käytössä ja mulla on ollut aina tapana lähteä vähän silleen niin kun hypätä syvään päätyyn suoraan, niin me esimerkiksi teimme oppilaiden kanssa silleen, että me yhdessä tavallaan tehtiin työhyvinvointiin liittyvä tehtävä, minkä rakennettiin Hervannan alueelle ja he lähtivät eri pisteisiin tekemään tehtäviä. Ja eka moka oli siinä, että mä en pistänyt sitä peliä päälle. Siitä tuli välitön palaute oppilailta. OK korjattiin se ja ne menivät sinne pisteille ja sieltä piti lähettää kuvia. No en ollut huomannut sitä mahdollisuutta, että kuvan voi lähettää. Toinen virhe. Sitten me saimme homman tavallaan etenemään. Nyt kun on tehnyt seuraavan Seppo-pelin, niin on pystynyt. Voin sanoa, että jos vähääkään kiinnostaa niin rohkaisen kokeilemaan Seppo-peliä! Sillä saa todella paljon semmoista toiminnallista ja lähtee vaikka ihan liikkeelle yhdestä yksinkertaisesta jutusta ja pikkuhiljaa siitä voi lähteä pohtii just sitä, että saa sinne sitä, tarinaa ja ja pelillisyyttä ja muuta, mutta se on yks semmoinen asia mikä varmasti on tosi tärkeää. Tässä oli semmoinen jännä juttu tästä motivaatiosta mihin ehkä seuraavaksi mennään niin myös mitä tähän ylös katselin, että pelillistäminen sitouttaa ja motivoi oppilaita todella paljon. Tietyn tyyppisiä opiskelijoita erittäinkin paljon, eli pelilliset elementit pisteet, palkinnot, haasteet, niin ne voi sitten tehdä sitä todella houkuttelevan sitä koko oppimisprosessista. Ja jos et sä ole sen tyyppinen persoona niin se saattaa olla silleen, että sä et heti hoksaa, mutta jos oot pikkuisenkin kilpailuhenkinen tai että tämmöiset tietyt pienetkin tavoitteet sua pikkusen tsemppaa tai motivoi niin täähän on ihan loistava semmoiseen. Ihan sama mitä sä opetat niin periaatteessa mitä vaan pystyy tässä käyttämään.
Puhuja 2
Ja hyvä tähän vielä sanoa, että sitten on myös pelaajia tai semmoisia että ne pisteet tuo toisaalta taas ehkä pikkuisen semmoista ei-toivottua ajattelua, niin tähän voisi sanoa, että Seppo-peliä voidaan rakentaa myös ilman pisteitä eli se on tärkeä huomata, että sinne voi sitten antaa semmoista palautetta, että tavallaan kun siellä on niitä tehtäviä niin se opettaja, kun miettii että jos ei halua niitä pisteitä, että niitä jaetaan siellä niin. Niin jollakin tavalla kuitenkin, että se opiskelija saa aina palautteen siitä.
Puhuja 1
Kyllä tuosta motivaatiosta ehkä voitaisiin niin kuin hieman ottaa yleisestikin. Ei välttämättä vaan Seppo-pelistä vaan muutenkin, kun pelillistetään ja kun se on myös tutkittua, että tämmöinen pelillisyys tietyissä asioissa motivoi. Tähän kohtaan nostan asian, josta puhuttiin ITK-konferenssin avajaispuheenvuorossa. Siellä oli tutkittu ala-astetta ja itse asiassa nyt jo yläastettakin eli tämmöinen tietty ikäryhmä mikä on heti tavallaan heidän koulutaipaleensa alusta asti ollut tutkimuksessa mukana, niin heidän sitä koulutaivaltaan ja siellä oli paljon siitä puhetta, että se koulu on vähän tylsä paikka. Eli muu elämä tällä hetkellä niin aktivoi. Paljon on pelejä ja digijuttuja ja kaikennäköistä. Se on aktiivista se kuvio ja sitten kun mennään kouluun niin se aktiivisuus vähän häviää. Me palaamme jonnekin vähän niin kuin vanhaan aikaan ja ehkä meille se vanha aika on hyvää aikaa, puhuttiin tästä keski-ikäisyydestä koska ennen oli kaikki paremmin, mutta koska meitä tulevia sankareita kuitenkin tuolla opetetaan ja sitä tulevaa massaa tuonne työelämään Tredussakin niin varmasti halutaan laadukasta ja hyvää opetusta, jotta myös sitten Suomi pysyy silleen laadukkaana kaiken kaikkiaan niin varmaan myös tämmöinen pelillisyyden tuomat motivointikeinot saattaa olla jopa ihan yks avainkin siihen semmoiseen, että me saadaan se koulutaipaleesta parempia. Ehkä sitten jossain vaiheessa tietyt, mistä me puhumme, Pisa- tuloksista, vai minkä takia hienouksia ne ovat, mutta että saataisiin ehkä niitäkin myös tuolla tavalla tavallaan nousemaan. Se nyt ei ole tämän tiimin murhe onneksi. Mutta mitä mieltä siitä motivaatiosta? Voisiko toi pelillisyys niin motivoida jotenkin paremmin?
Puhuja 2
Kyllä mä ainakin koen, että sillä saadaan lisättyä sitä motivaatiota. Niinku ja ylipäätään se kiinnostus tai opiskelijan kiinnostus siihen opetettavaan aineeseen, että kyllä silloin iso merkitys.
Puhuja 3
Kyllähän se tarvii sen ammatillisen opetuksen lisäksi, että saa vähän koko ajan uutta. Se on se nykypäivä sitä, että sä tarvitset koko ajan uutta. Pari vuotta on joku Snapchat ja taas on uusi snappi.
Puhuja 2
Kyllä.
Puhuja 3
Ja sitä se vaan kaipaa. Puuttumista on.
Puhuja 2
Niin, että kyllähän me niin täytyy pysyä ajan hermoilla ja sitten tavallaan olla valveutuneita, että pelillisyys se on niin iso tai laaja käsitekin ja semmoinen ulottuvuus, mutta se mahdollistaa kyllä tämmöiseen uudenlaiseen oppimiseen, uudenlaista tapaa oppia ihan ammattiin. Ei toki pidä unohtaa perinteistä luokkahuone opetusta. Se on myös tärkeä, mutta se, että pelien ja pelillisyyden avulla sitä oppimista voidaan rikastuttaa.
Puhuja 1
Kyllä ja toi tommoinen niin kun, ajatellaan sitä, miten se haastaa, ehkä meitä opettajia. Mulla on aina jotenkin ollut sympatiat ammatillisen koulutuksen opettajien puolella hyvin vahvasti siitä, että meillä on se perus tavallaan duuni mitä me tehdään, jotta joku asia valmistuu, on se metalli, raksa, sähkö, kauneudenhoitoala, logistiikka. Me valmistamme niitä tavallaan siihen työtehtävään. Mutta sitten se valtava paine, mikä tavallaan tulee niitten uusien sukupolvien kautta siitä, että tarvii motivoida erilaisin keinoin ja tarvitsee pelillisyysasioita ja että aika paljon niinku koko ajan mitä mitä tavallaan se meidän ammattitaitomme ympärillä myös pyörii. Uskoisin, että niin kuin paljonkin tässä eTredussakin on opettajat mukana, niin näkee sen mahdollisuutena, mutta myös ymmärtää sen, että kun on kollegoita, jotka ovat, tiedätkö vähän niinku että mä oon ihan loppu, että vie se Seppo nyt pois tästä huoneesta, niin tavallaan ymmärtää myös sitä kulmaa. Mä mietin sitä, että olisiko meillä ehkä mahdollisuus ottaa jatkossa myös niitä opiskelijoita mukaan niihin pelillisyyden rakentamiseen, koska edelleen “keski-ikäinen hei täällä”, niin mulla on se tavallaan se ehkä se mielikuvitus eri, kun niillä ketkä meille tulee sisään. Saisimmeko me jotenkin temmattua ehkä niitä mukaan siihen? Pelillisyyden rakentamiseen? Mitä mieltä?
Puhuja 2
Siis kyllä ja oon ollut mukana myös itse opiskelijoitten kanssa rakentamassa Seppo -peliä ja olin justiin tuossa vähän aikaa sitten erään matkailualan opettajan ja hänen ryhmänsä kanssa, kun he teki matkailualalle Seppo-peliä ja mikä löytyy itse asiassa sieltä meidän sisältökirjastostakin Tampereen-taika eli opiskelijat pääsevät itse tota suunnittelemaan ja vaikuttamaan siihen peliin, että se oli tämmöinen Tampere tutuksi-peli että siinä pelattiin tuolla ulkona ja liikuttiin ihan tuolla kaupungilla eli tääkin on semmoinen. Hyvä huomata, että sitä Seppo-peliä voidaan. Tai se oppimisympäristö voi olla ihan missä vaan. Ja sitten kun opiskelijat vielä saadaan siihen mukaan niin se koetaan tosi tärkeänä, että he pystyvät myös vaikuttamaan siihen. Sitten myös näin, että kun he ryhmässä, vaikka suunnittelee, siellä niin kun mietitään vastuualueita se opettaa hyviä vuorovaikutustaitoja ja tämmöistä ryhmätaitoa ja sitten tavallaan toisilta oppii siinä paljon ja siinä ryhmässä he miettivät omia vahvuuksia, että kuka lähti vähän rakentaa ideoimaan niitä tehtäviä. Kello on enemmän semmoista visuaalista, niin hän sitten keskittyi näihin kuviin ja tämmöisiin, että siinäkin pystyy hyödyntämään opiskelijoiden eri vahvuuksia. Ja sitten kun opettaja miettii tai kun hän tottakai viime kädessä organisoi sen ja miettii itse, että mitä sillä pelillä tavoitellaan, mutta tuota suosittelen kyllä, että se on tosi rikastuttavaa ottaa ne opiskelijat mukaan pelin tekemiseen.
Puhuja 3
Voihan, kyllähän se sieltä tulee niin. Nehän niitä käyttäjiä niin niillä on se uusin tieto koko ajan ja se mitä porukka käyttää ja siihen ehdottomasti mukaan tarvitaan. Ja eikö meillä ole se älykoti? Eikö se virtuaalimaailma tehty opiskelijalähtöisesti tehty se virtuaalimaailma sinne?
Puhuja 2
Kyllä niin se on meillä tämä älykoti.
Puhuja 3
Tunteja taisi mennä aika paljon, mutta hienoa jälkeä tulee.
Puhuja 2
Ja pystyy kyllä opinnollistamaan. Tavallaan sitten, että sinne ihan niin kun opetuksen sisälle rakentaa.
Puhuja
Kyllä.
Puhuja 1
Tätä voisi jatkaa vaikka iltaan asti, mutta puoli tuntia siitä pidettiin tiukasti teidän kanssanne kiinni. Ei hätää, rakkaat kuulijat varmasti jatketaan näitä myös tulevaisuudessa. Eikö?
Puhuja 2
Kyllä ehdottomasti!
Puhuja 1
Loistavaa! Hienoa heittäytymistä kollegoilta peliin. Kiitos kun kuuntelit eTredu podcast-jakson pelillisyydestä opetuksessa ja toivottavasti meidän keskustelumme inspiroi sua kokeilemaan pelielementtejä. Pysy kuulolla seuraavaa jaksoa, jossa taas käsitellään uusia aiheita opetuksen kehittämisestä. Kiitos Marita.
Puhuja 2
Kiitoksia.
Puhuja 1
Kiitos Timo.
Puhuja 3
Kiitos kiitos.
Puhuja 1
Jatketaan opettajat uteliasta elämää, joten ensi kertaan.
(musiikkia)