Teksti: Susanna Miettunen ja Henna Leivo
Kuvat: Susanna Miettusen esitysmateriaali
Muutos lienee ainoa pysyvä asia ihmisen, jopa opettajan elon aikana. Ammatillisen opetuksen arki ja työn vaatimukset ovat viime vuosina muuttuneet moni tavoin ja nämä muutokset ovat heijastuneet myös ammatillisen opettajan osaamisidentiteettiin. Tredun henkilöstön digikoulutusiltapäivässä 1.9.2021 tätä teemaa käsiteltiin Kanneljärven Opiston koulutusjohtaja Susanna Miettusen puheenvuorossa.
Koko ammatillisen kentän muutosvyöry reformeineen on vaikuttanut suoraan ja välillisesti ammatillisen opettajuuden muovautumiseen. ”Ammatillinen koulutus on Suomessa ainoa niin läheisesti työelämän kanssa yhteistyötä tekevä taho. Tästä johtuen meihin peilautuvat myös kaikki työelämän ja yhteiskunnan muutokset hyvässä ja pahassa. Meidän haasteenamme on reagoida työelämästä kantautuviin viesteihin ja kouluttaa työntekijöitä juuri pinnalla oleviin työelämän ja osaamisen tarpeisiin”, Miettunen tiivisti.
Koulutusjohtaja toi Treduun myös ajankohtaisia terveisiä Helsingistä AMKE-päiviltä 2021. Siellä asiantuntijoiden puheenvuoroissa nostettiin tämän ajan tarpeina esiin muun muassa kuluttajien vastuullisuuden lisääntyminen ja siihen liittyvään tiedonhaluun vastaaminen sekä vihreä loikka selkeänä osaamisvaatimuksena monien eri alojen työtekijöille. Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet näkyvätkin yhteiskunnassa myös koulutuksenjärjestäjien toiminnassa, tai ainakin niiden pitäisi näkyä. AMKE-päiviltä Miettunen nosti tärkeäksi myös opiskelijoiden ja työntekijöiden kyvykkyyksistä puhumisen ja niiden huomioimisen. Kyvykkyys, kuten esimerkiksi kyky oppia ja omaksua asioita, nähdään työnantajien näkökulmasta tärkeänä taitona. Työelämän toiveena on saada työntekijöitä, joilla on eri tutkintojen rajoja ylittävää osaamista. Tämä tarkoittaa oppilaitosten näkökulmasta entistä enemmän joustavien ja aidosti henkilökohtaistettujen polkujen rakentamista.
Mediassakin esillä ollut alueellinen ja joillekin aloille painottuva työvoimapula merkitsee sitä, että myös koulutustarvetta on näillä aloilla. Lisäksi esimerkiksi teollisuudessa toimintoja kehitetään hiilineutraalimpaan suuntaan, joten yhteistyötä koulutuselämän ja elinkeinoelämän välillä on entisestään lisättävä. Näin koulutuksen järjestäjien osaaminenkin pysyy ajantasaisena ja samalla luomme yhdessä elinkeinoelämän kanssa mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.
Muutosten tuulet
Oppivelvollisuuden laajentuminen, työelämäpalautteiden keräämisen vaatimus, riittävän ohjauksen ja opetuksen tarjoaminen ja tutkinnon perusteiden ja arviointikriteerien uudistuminen ovat ammatillisen opettajan viimeisimpien muutosten listalla. Lisäksi koko yhteiskunnan mukautumaan laittanut koronapandemia ja sen aikaansaama ”koronaloikka” opetuksen digitalisaatiossa on saanut monen opettajan oppimaan uutta ja pohtimaan omaa opettajuuttaan syvällisesti. Digityövälineiden haltuunotto on ollut joillekin painajainen, mutta toisaalta se on ollut myös pelastus koulutuksen järjestämiseen pandemian aikana.
Opettajuuden muutos
Opetettavan aineen substanssiosaaminen ja opettajan pedagoginen osaaminen ovat perinteisesti olleet ammatillisen opettajan identiteetin kulmakivet. Parkkosen ja Nuutisen (2020) mukaan yhteiskunnan jatkuvassa muutoksessa ammatillisen opettajan keskeinen rooli olisi toimia muutoksen mahdollistajana ja dynamona sekä aktiivisena toimijana oppilaitosten verkostostoissa ja työelämän kumppanina. Miettunen esitteli luennollaan tuoreiden tutkimusten ja julkaisujen tietoja opettajuuden kokemuksesta. Esimerkiksi Maunun (2020) tutkimuksen mukaan: “Ammatilliset opettajat toimivat opiskelijalähtöisellä ja osaamisperusteisella työotteella, joka huomioi myös työelämän tarpeita, mutta arkityön organisoinnissa ja hallinnassa koetaan monesti olevan hankaluuksia, sillä erityisesti hallinnollisen työn määrä on selvästi lisääntynyt.”
Miettunen kannustikin jokaista opettajaa pohtimaan aktiivisesti omaa opettajaidentiteettiään tässä muuttuvassa ajassa ja toi esiin vielä Kukkosen (2018) ajatuksen opettajan osaamisen moni-identiteettisyydestä. Ammatillisen opettajan työ onkin nykyisin erittäin monipuolista. Opettajat toimivat monilla eri areenoilla opiskelijoiden ja työelämäkumppaneiden kanssa ja tekevät yhden työpäivän aikanakin monenlaista osaamista vaativia työtehtäviä hallinnollisista tehtävistä ohjauskeskusteluihin. Oman osaamisen kehittymistä tarvitaan oikeastaan koko ajan.
Susanna Miettunen nosti tärkeäksi pohdittavaksi jokaisen opettajan käsityksen omasta osaamisestaan. Kun osaaminen tulee näkyväksi, myös ammatillisen opettajan ammatti-identiteetti voi laajentua ja näin voitaisiin puhua opettajan osaamisidentiteetistä. Tärkeää on löytää myös se osaaminen, jota tarvitsee lisää tai jossa tarvitsee kehittyä suoriutuakseen omasta moninaisesta työstään parhaalla mahdollisella tavalla. Oman osaamisen tunnistaminen ja sen sanoittaminen on myös opiskelijoille usein hankalaa. Jokainen opettaja voisi auttaa opiskelijoita harjoittelemaan oman osaamisen sanoittamista, sillä tätä taitoa he tarvitsevat hakiessaan töitä. Esimerkiksi monet aikuiset alanvaihtajat eivät osaa yhdistää jo aiemmin hankkimaansa osaamista uuden opiskeltavan alan osaamiseen ja molempien hyödyntämiseen uusissa työtehtävissä.
Ammatillisen opettajan työn kivijalka on Miettusen mukaan kuitenkin kyky kohdata opiskelijat. Jokaisella ihmisellä opettajan monenkirjavassa vuorovaikutuksen verkostossa on tarve tulla kuulluksi ja kohdatuksi – myös digiaikana. Opettajan ammattiosaamisen ja pedagogisten keinojen hallinnan ohella tarvitaan taitoa kohdata muita ja kykyä empatian osoittamiselle. Onnistunut vuorovaikutus edistää oppimista ja myös työelämässä vuorovaikutustaidot ovat tärkeä osa työelämätaitoja. Tämä asia ei ole muuttunut mihinkään ammatillisen koulutuksen suurista muutoksista huolimatta.
