Valmaopettaja Tauno Mathlin: Hankkeen myötä innostuin itsekin digiasioista

– On oikeastaan sattumaa, että päädyin mukaan Digiosalliseksi-hankkeeseen. Olin itsekin aluksi hieman ennakkoluuloinen digitaalisuuden lisääntymistä kohtaan, vaikka tiedostinkin sen tärkeän merkityksen. Omakin asenne ja käyttötaidot ovat muuttuneet selvästi hankkeen aikana, kuvailee valma-ryhmän opettaja Tauno Mathlin Tredusta.

Mathlin oli ennen Digiosalliseksi-hanketta toiminut Moodle- ja Wilma-vastaavana ja digiasioista vastaavana omassa tiimissään, joten häntä pyydettiin Sonja Patakankaan työpariksi heti hankkeen alussa vuonna 2016. Tredun Digiosalliseksi-tiimissä ovat olleet mukana myös Tiina Huovila, Juha Suvanto, Minna Haaga, Sari Maaninka, Anne Erkinheimo-Kyllönen ja Harri Havanka. 

– Alussa olimme Sonjan kanssa hankkeessa kaksin ja toiminnan ja hallinnollisten asioiden yhdistäminen tuntui haasteelliselta. Myös oma päätyö oli aika kokonaisvaltaista. Onneksi Tiina Huovila saatiin mukaan melko pian, hän muistelee. 

Ammatinvalintapelin kehittäminen

Ammatinvalintapelin suunnittelu oli jo hankkeen alussa yksi keskeisistä tavoitteista. Työ aloitettiin miettimällä ammatinvalintakorttien digitalisointia peliksi. 

Ammatinvalintapeliprojekti on ollut pitkä tie. Aluksi alettiin suunnitella tasohyppelypeliä, jota yksi opiskelija koodasi. Opiskelija valmistui ja IT-vastaava vaihtoi työpaikkaa, joten ideat muuttuivat matkan varrella moneen kertaan. Peli julkistetaan Digiosalliseksi-hankkeen päätösseminaarissa. Iso projekti ollaan saamassa onnellisesti maaliin.
– Pelin jatkokäytöstä ei ole tietoa. Voi olla, että kehitystyö jatkuu. Peli julkaistaan Tredun sivustolla ja sieltä löytyy eri ammattialojen 360-kuvia ja sisältötietoa. Pelaaja vastaa 20 kysymykseen ja ohjautuu oman kiinnostuksensa pohjalta valituille ammattialoilla. Näin hankkeen viimemetreillä voi todeta, että Digiosalliseksi-hankkeesta seurasi hyvää. On vaatinut voimakasta riuhtomista irti päätyöstä, että myös hankkeelle jää aikaa. Aika yleistä opetusalalla, että työnjako hankkeen ja opetuksen välillä on hankalaa, hän kuvailee.

Mathlinin kokemuksen mukaan moni opettaja ei halua lähteä hanketyöhön. Uusien henkilöiden houkutteleminen mukaan on aina haasteellista. Myös asenne digitaalisuutta kohtaan on hänen mukaansa hieman ennakkoluuloista. Moni arvostaa opiskelijan kohtaamista ja pelkää digitaalisuuden vähentävän sitä. 

– Itsekin ajattelen, että opiskelijan kohtaaminen on tärkeintä, mutta digitaalisuutta ei voi sivuuttaa. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia, Mathlin kuvailee. 

Hänen oma taustansa on draamakasvatuksen ja puheopin opinnoissa, joten opiskelijan kohtaaminen livetilanteissa on ollut tutuinta. Hän myöntää tehneensä asennemuokkausta myös omalle itselleen. Hän kuvailee itsensä kehittämistä hyvänä tienä kalkkeutumisen estossa. On tärkeää pysyä kartalla siitä mitä tapahtuu. Kun resurssit pienenevät ja maailma muuttuu, uteliaisuus ja järki sanovat, että teknologiset kehitykset vyöryvät ja niihin on mentävä mukaan. On hyvä olla kartalla siitä mitä tapahtuu.

Muutoksia hankkeen aikana

Mitä muutoksia Digiosalliseksi-hankkeen aikana sitten on tapahtunut Tredussa? Mathlinin mukaan esimerkiksi Moodlen käyttö on lisääntynyt ja vakiintunut osaksi opetusta. Hankkeen kautta sen käyttö aloitettiin valma-ryhmässä ja siihen luotiin vahvat sisällöt. Siirtyminen verkkoympäristöön passivoi muutosvaiheessa opiskelijoita, mutta myöhemmin kokemukset ovat olleet hyviä. Valmalaiset työskentelevät Moodlessa paljon kouluaikana. Etätunneilla tehtävien palautusprosentti on huomattavasti pienempi. 

– Voi pohtia onko ohjaus selkeää tai onko sanktioita liian vähän? Tunnilla tehdessä on kuitenkin helppo kysyä apua ja tehtävät etenevät paremmin. Kun saa heti apua, niin lannistumista ei tule. Lauseen alkujakin tarvitsee välillä yhdessä työstää, sillä joillekin kirjoittaminen on hyvin vaikeaa, Mathlin. 

Etäopiskelun terävöittämiseksi ei ole vielä toistaiseksi löytynyt keinoja. Uusia ideoita kokeillaan jatkuvasti. Teams-alustalle on luotu yhteys opiskelijoiden kanssa, johon he voivat kommentoida opetusta. Ensin kokeilu tapahtuu luokkatilassa ja myöhemmin etänä. 

Kävimme tutustumassa kahden muun oppilaitoksen etäopetusmalleihin ja kuulimme kokemuksia siitä, miten se Valma-koulutuksessa toimii. Nyt pohditaan kuinka laajassa mittakaavassa ja kuinka aktiivisessa käytössä etätyöskentelyä tullaan käytännössä hyödyntämään, hän miettii. 

Hankkeen myötä yleiseen opetuskäyttöön päätyivät Tredussa myös kyselytyökalut kuten Kahoot Tietovisat ovat osoittautuneet suosituiksi. Padleteilla on tehty mind mappeja. Mathlin on huomannut, että kun opettaja käyttää tekniikkaa, se tekee vaikutuksen opiskelijoihin. Opiskelija tulee mielellään moderniin luokkaan, joten motivoinninkin näkökulmasta on hyvä pysyä kehityksessä mukana. 

Hankkeen aikana on käyty keskustelua kollegoiden kesken ja järjestetty pienimuotoisia koulutuksia esimerkiksi Padletin ja Moodlen käytössä. Työyhteisön aktivointi on onnistunut, mutta parantamisen varaa löytyy edelleen. Kollegoiden auttamista on myös kysymyksiin vastailu. Lisäksi tiimin palavereissa on kerrottu hankkeesta sekä houkuteltu opettajia hankkeen maksuttomaan koulutukseen. 

Myös opiskelijoita on osallistettu digihommiin. Omissa ryhmissä tavoitteet ovat suhteellisen hyvin toteutuneet. On ollut QR-kooditehtaita ja kaksi ryhmää ovat suunnitelleet ammatinvalintapeliä. 

– Moodlen ja opittujen sovellusten käyttö jää elämään, sovelluskammo on kadonnut ja kaikkea hyödyllistä uskalletaan nyt ottaa käyttöön. Kaikkea teknistä apua otan mielelläni vastaan. Toivottavasti ammatinvalintapeli jää sivuille. Erittäin kivoja olleet yhteistapaamiset muiden oppilaitosten kanssa. On aina hyödyllistä kuulla mitä muualla tapahtuu, Mathlin kiteyttää. 

Haasteitakin on. Tredun kaltaisessa laajassa organisaatiossa osaaminen voi hukkua eikä leviä toimipisteestä toiseen. Yhteiset koulutukset ovat tärkeäitä. Lisäprojektikin tekisi hyvää, sillä ihmisillä on halu oppia ja itsensä kehittämisen tärkeä merkitys ymmärretään.

Teksti: Heli Antila

Teksti on julkaistu alun perin Digiosalliseksi-blogissa.