Blogikirjoitus on osa TAMK:n järjestämään Opetushallituksen koulutukseen Oppimisprosessin muotoilu ja tekoäly. Yhtenä koulutuksen tehtävänä opettajat kertovat kokemuksiaan tekoälyn mahdollisuuksista opetuksessa ja jakavat omia kokemuksiaan siitä, miten tekoäly voi tukea oppimista ja opettajan työtä käytännön tasolla.
Halusin kokeilla opiskelijoiden kanssa vähän erilaista tapaa tuottaa sisältöä. Meillä oli tavoitteena tehdä lyhyitä animaatiovideoita, joissa opiskelijat pääsivät itse kertomaan asioita omin sanoin ja äänin. Aloitimme Adobe Expressillä, joka osoittautui tosi näppäräksi työkaluksi tähän tarkoitukseen.
Opiskelijat suunnittelivat omat videonsa, valitsivat kuvat ja animaatiot, ja sitten äänittivät itse puheosuudet. Tämä oli monelle uusi kokemus, mutta yllättävän moni innostui – oma ääni toi videoihin persoonallisuutta ja teki niistä aidosti omia tuotoksia.
Kun videot olivat valmiita, siirryimme tekstitysten tekemiseen Clipchampilla. Tässä kohtaa hyödynnettiin tekoälyä: Clipchamp tunnisti puheen automaattisesti ja teki siitä tekstitykset, joita opiskelijat pääsivät vielä muokkaamaan. Tämä vaihe oli monen mielestä helpompi kuin odotettiin, ja lopputulos näytti tosi hyvältä.
Opiskelijat ymmärsivät hyvin, miksi tekstitykset ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Nykyään moni katsoo videoita ilman ääntä – esimerkiksi puhelimella, julkisissa tiloissa tai tilanteissa, joissa äänen käyttö ei ole mahdollista. Kun puhe näkyy myös tekstinä, sisältö tavoittaa laajemman yleisön ja on helpommin ymmärrettävissä kaikille. Clipchampin tekoäly helpotti tekstitysten tekemistä, ja opiskelijat huomasivat, miten teknologia voi tukea sisällön saavutettavuutta ja selkeyttä.
Koko prosessi oli mukavan käytännönläheinen, ja opiskelijat pääsivät kokeilemaan sekä visuaalista ilmaisua että puhumista. Clipchampin tekoäly toi siihen vielä uuden ulottuvuuden, ja moni yllättyi siitä, miten helposti tekstitykset syntyivät.
Essi Luoma