Rompetori aiheutti kuhinaa Nokian Kankaantaankadun-toimipisteessä. Tredu on siirtämässä opetusta pian valmistuvalle Silta-kampukselle, ja sitä ennen on käytävä läpi kaikki irtaimisto. Tavaraa toimipisteeseen on kertynyt eri ammattialoilta 1970-luvulta saakka.

Osa tavaroista kuten astioita ja huonekaluja, on pakattu puhdistuksen jälkeen uudelle kampukselle vietäviksi – osa on löytänyt tiensä muihin Tredun toimipisteisiin. Siitä huolimatta irtaimistoa riitti vielä rompetorillekin.

Rompetorilla esillä oleva tavarapaljous ei ihmetyttänyt Tredussa ravintola- ja cateringalaa opiskeleva Teemu Toivolaa.

”Omakin varasto on ihan täynnä. Lapsuuden tavaroita, ja sitten kaikkea tarpeetonta. Ja sellaista, mitä ehkä joskus voi tarvita. Osalla tavaroista on tunnearvoa, osasta ei vain tule hankkiuduttua eroon. Varaston tyhjentämiseen vaadittaisiin ehkä se, että tavarat ei enää mahdu.”

”Tai muutto.”

Ravintola- ja cateringalan opiskelijat Tatja Palmroth ja Tero Toivola olivat mukana rompetorin järjestelyissä.

Rompetorin järjestäminen vahvistaa kiertotalousajattelua

Ennen rompetoria ravintola- ja catering-alan sekä sosiaali- ja terveysalan tarpeisto koluttiin läpi, myös toimistot on tyhjennetty. Eri alojen opiskelijat ovat olleet mukana raivaamisessa, kantamisessa, lajittelussa, puhdistuksessa, pakkaamisessa ja rompetorille menevien tavaroiden hinnoittelussa.

”Työmäärä yllätti, koska kyse on osin vanhasta, kauan varastossa olleesta tavarasta. Helpoimmalla olisi tietenkin päässyt, jos kaikki olisi vain lajiteltu suoraan kierrätykseen,” myöntää lehtori Sari Soukko.

Opetuskäytössä ollut anatominen malliluuranko.

Pölyä ja yllättäviäkin löytöjä on riittänyt.

Rompetorin avulla on kuitenkin haluttu vahvistaa sekä opiskelijoiden että henkilökunnan kiertotalousajattelua. Työn ohessa on pohdittu lajittelua sekä tavaroiden ja materiaalin arvoa. Opiskelijoiden kanssa on puhuttu myös siitä, millaiseen liiketoimintaan rompetorin tavaroita voi hyödyntää, kuvailee itsekin KEOSKI-kiertotaloushankkeessa mukana oleva Soukko.

Yksi kiertotalouden kantavista ajatuksista on, että tavara ja materiaali säilyy mahdollisimman pitkään käytössä niin että sen arvo samalla säilyy. Käyttämättömänä varastossa lojuvat tavarat eivät aivan noudata tätä periaatetta. Toisaalta suuri osa tavarasta pääsee nyt pitkästä aikaa käyttöön, mikä mihinkin.

”Ulkona on jätelavat eri materiaaleille, mutta tavoite olisi, että sinne päätyisi mahdollisimman vähän mitään.”

Rompetorilta ylijääneet tuotteet lajitellaan eteenpäin Suomen Punaisen Ristin Konttiin ja avuksi ukrainalaisille.

Varastojen tyhjentäminen herättää harkitsemaan hankintoja

Soukon mukaan tavarapaljous sai pohtimaan myös tehtyjen hankintojen todellista tarvetta. Mikäli varastotilaa olisi vähemmän, tavaramäärä olisi paremmin hallittavissa. Silloin ei tavaraa tulisi hankittua niin paljon, eikä sitä myöskään mahtuisi niin paljon.

Lehtori Sari Soukko astiapinojen takana.

”Tavaran paljous yllätti aivan kaikki, ja se herätti keskustelua”, kertoo lehtori Sari Soukko.

Sari Soukolla on hankintoihin kolme teesiä, jotka erityisesti viime aikojen uurastuksen jälkeen tuntuvat tärkeiltä:

  1. Älä osta, jos et ole aivan varma, että tarvitset.
  2. Älä osta, jos tarvitset vain kerran.
  3. Jos tarvitset vain kerran tai pari, lainaa tai vuokraa joltakulta.

Tavara mieluummin käyttöön kuin kierrätykseen

Opiskelijoiden keskusteluja kuunnellessa käy ilmi, että osalla heistä saattaa vieläkin olla ajatus, että käytetty tuote on jotenkin huonompi kuin uusi. Jopa vähän nolo. Kun toiset ilahtuvat suuresti rompetorilöydöistään, sillä toivottavasti on vaikutusta myös asenteisiin.

Ympäristön resurssien kannalta tavaroiden päätyminen uudelleen käyttöön sellaisenaan on huomattavasti parempi asia kuin niiden päätyminen kierrätykseen.

Mies ja nainen poimivat ostettavia tavaroita pöydältä.

Marita ja Ari Saario tekivät tapahtumassa hyviä hankintoja.

Ihmiset tietävät, että oppilaitoksissa järjestettävissä myyntitapahtumissa tarjolla on laadukasta, ammattilaiskäyttöönkin soveltuvaa tavaraa edullisesti. Nokialaisilla Marita ja Ari Saariolla olivatkin kädet täynnä löytöjä.

”Parhaat ovat kyllä nämä edulliset Kilta-astiat”, myhäilevät Saariot, joiden Tredussa opiskeleva tytär vinkkasi heille tapahtumasta.

Erityisesti teräskattiloita, -kulhoja ja valurautapaistinpannuja sisältävien rullakoiden ääressä oli vilskettä. Teräskattilat ja -kulhot kestävät hyvällä pidolla vuosikymmeniä, ja erään varttuneemman henkilön silmät loistivat kassajonossa, kun kainalossa oli suuri ohukaispannu. ”Ikuinen.”

Teräksinen kastikekannu.

Laadukkaat teräsastiat kestävät käytössä pitkään, ja ne tekivätkin hyvin kauppansa.

***

Kehitä osaamisesi kiertotaloudessa -hanke (KEOSKI) on käynnistynyt Tredussa vuonna 2020. Hanke liittyy Tredun Kestävä elämäntapa -strategiaan, ja tavoitteena on edistää sekä oppilaitoksen henkilökunnan että opiskelijoiden käytännön kiertotalousosaamista.

EU:n, Vipuvoimaa EU:lta, Työtehoseuran, ELY-keskuksen, Tredun ja Keoski-hankkeiden logot.

Teksti ja kuvat: Hanna Määttänen